Vuojoella on ollut kartano jo 1600-luvulla, vaikkakin nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Kartano oli aikoinaan Suomen toiseksi suurin ja käsitti lähes 14 000 hehtaaria maata.
Kuvauspäivänä ilma oli sateisen harmaa, ja koko rakennusta flyygeleineen oli vaikea mahduttaa kuvaan. Ulkoapäin kartano on paljon mahtavamman näköinen kuin Nakkilan Villilän kartano, mutta piha-alueiden hoito on retuperällä.
Kartanon päärakennus on tässä kuvattu takaapäin.
Tässä seepianvärisessä kuvassa näkyvät päärakennuksen molemminpuoliset flyygelit eli irralliset siipirakennukset.
Kartanon takapuolella on pääoven edustalla puoliympyrän muotoinen pylvästerassi, jonka katolla toisen kerroksen korkeudella on parveke tuoleineen ja pöytineen.
Läntisen flyygelin seinällä oli rapuissa pieni allas.
Pihaistutukset on korvattu suurilla ruukuilla.
Kartanon eteisaulan käytävästä näkee, että sisäpuoleltakin löytyy kaarevia muotoja.
Porrashuone on kaunis: katto kaartuu, takorautaiset aidat antavat ilmavan olon ja isot ikkuvat antavat valoa.
Ruokasalin seinältä katsovat entiset isännät ja emännät.
Kaminan päällä on vanha peili ja sen reunuksella kello.
Pieni seurustelu-
nurkkaus
Kattolampun loistetta
Valokuvaus-
kurssilaisia pienessä huoneessa
